Etusivu »
Faktaa »
Käsitteitä ja sanastoa

Käsitteitä ja sanastoa

A

aggregaatti

Laite, joka tuottaa suoraan sähköä esimerkiksi bensiini- tai dieselmoottorin voimalla ja joka on useimmiten siirrettävissä paikasta toiseen.

ainespuu

Ainespuuksi nimitetään mitä tahansa raakapuuta, jota on taloudellisesti kannattavaa jalostaa puuteollisuudessa. Yleensä puun läpimitta latvasta on vähintään 6-8 cm.

aisaaminen

Puun osittainen kuoriminen tai kuoren rikkominen, joka jouduttaa puun kuivumista huomattavasti. Yleensä metsäkoneen koura aisaa puun karsiessaan.

alikasvos

Metsänhoidollinen nimitys, joka tarkoittaa metsäalueen pääpuustolajia selvästi nuorempia puuyksilöitä tai esimerkiksi pensaita, pajuja, taimia, saniaisia tai varpuja.

ajokone

Puun kuljetukseen tarkoitettu työkone, millä puutavara kuljetetaan pois metsästä tien varteen.

ajoura

Metsään hakattu ajoväylä metsätyökoneille, leveydeltään noin neljä metriä. Ajourien väli on mielellään vähintään 20-30 metriä. Mitä kauempana urat ovat toisistaan, sitä vähemmän kone liikkuessaan särkee aluskasvillisuutta kuten taimia ja sammalta.

arina

Tulipesän, lieden, kattilan tai muun vastaavan ristikko- tai säleikkömäinen pohja, rosti. Tulisijan osana se erottaa toisistaan tulipesän ja tuhkalaatikon.

aurinkokenno/-keräin

Laite, jolla auringon säteily muutetaan sähkö- tai lämpöenergiaksi. Voidaan laittaa esimerkiksi talon katolle keräämään sähkö- tai lämpöenergiaa.

Aurinkoteknillinen yhdistys ry

Yhdistys, joka perustettiin edistämään uusien energianlähteiden ja erityisesti aurinkoenergian käytön soveltamista Suomessa.

aurinkovoima

Auringon säteilemän energian hyödyntämistä sähkö- tai lämpöenergiaksi.

avohakkuu

Hakkuutapa, jossa kaikki puut kaadetaan lukuun ottamatta mahdollisia niin kutsuttuja siemenpuita.

B

biodiesel

Dieselöljyä vastaava polttoaine, joka on jalostettu uusiutuvista luonnon raaka-aineista. Voidaan käyttää kaikissa dieselmoottoreissa kuten autoissa.

bioenergia

Energiamuoto, joka tavalla tai toisella saa voimansa auringosta. Bioenergia on puhdasta ja ympäristöystävällistä, uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista kuten puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergiaksi voidaan luokitella myös tuuli-, vesi- ja aurinkoenergia sekä maasta saatava geoterminen energia ja ilmasta kerättävä lämpöenergia. Bioenergianeuvoja.fi -ylläpidon määritelmä.

biokaasu

Luonnonkaasuseos, joka syntyy, kun orgaanista materiaalia hajotetaan hapettomissa olosuhteissa. Kaasua voi hyödyntää lämmitykseen ja ruuanlaittoon kaasuhellassa tai jalostaa liikennepolttoaineeksi.

biolämpölaitos

Biopolttoaineita polttoaineena käyttävä laitos, joka tuottaa ainoastaan lämpöenergiaa tai lämpö- sekä sähköenergiaa.

biopolttoaine

Polttoaine, jota valmistetaan eloperäisestä biomassasta.

briketti

Polttoainejaloste, joka on puristettu hydraulisesti kuivasta puupurusta tai muusta vastaavasta aineesta tiiviiksi massaksi. Voidaan polttaa tulisijoissa tai stokeripolttimissa.

briketöinti

Toimenpide, jossa raaka-aine puristetaan hydraulisesti valmiiksi briketiksi.

C

CHP (Combined Heat and Power)

Yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa.

E

energiapaju

Energiakäyttöön kasvatettu pajupuu. Hyödynnetään polttamalla kuten hake.

energiapuu

Puutavara, joka on heikompiarvoista ja pienempää läpimitaltaan kuten esimerkiksi ainespuu. Energiapuuksi sopivat myös hakkuutähteet ja kannot.

energiasaanto

Saatu energiamäärä hehtaarilta, kilolta, kuutiolta tai muulta vastaavalta mittayksiköltä.

ensiharvennus

Ensimmäinen hakkuu metsäpalstalla, josta saadaan myyntikelposta puuta. Metsä on tällöin noin 30-40 vuotta vanha.

ensiö- eli primääri-ilma

Ilmaa, joka syötetään palotapahtumaan alapuolelta.

H

hake

Koneellisesti pieniksi paloiksi hakattua puuta, joka mahdollistaa puun polton täydellisen automatisoinnin niihin suunnitelluissa polttimissa.

hakkuri

Kone, jolla puu "hakataan" hakkeen muotoon. Erilaisia hakkureita ovat muun muassa laikkahakkuri, rumpuhakkuri ja ruuvihakkuri.

hakkuutähde

Hakatun metsän ylijäämäpuuainesta kuten oksia, latvoja ja rungon laho-osia.

halko

Katso kohdasta "polttopuu".

harvennushakkuu

Metsästä hakataan pois noin 30 % puustosta, millä pyritään lisäämään jäljelle jäävien puiden kasvua.

harvesteri

Puunkaatokone, joka mahdollistaa hyvin nopean puun kaadon ja karsinnan.

I

ilmaaminen

Ilman poisto vesikiertoisesta lämmitysjärjestelmästä.

J

joukkokäsittelykoura

Metsätyökoneeseen kytkettävä koura, jolla pystyy käsittelemään useita pienirunkoisia puita samanaikaisesti.

jousipurkain

Kiinteiden polttoaineiden kuten hakkeen ja turpeen polttolaite. Jousipurkain syöttää polttoaineen varastosta ruuville, joka kuljettaa polttoaineen polttimelle. Purkain ehkäisee samalla polttoaineen holvaantumisen varastoon.

jyrsinturve

Turveainesta, jota käytetään pääsääntöisesti suuremmissa voimalaitoksissa.

K

kaatokahva

Moottorisahaan kiinnitettävä apuväline, joka jouduttaa ja helpottaa huomattavasti metsurin työtä energiapuun korjuussa.

kaksoispesäkattila

Kattila, jolla voi polttaa sekä puuta että öljyä. Molemmille polttoaineille on omat tulipesänsä.

kantohake

Kannoista murskaamalla tehtyä haketta, jota poltetaan yleensä suurissa voimalaitoksissa.

kantohinta

Puun myyntihinta niin kutsutusti pystymetsässä. Ostaja huolehtii puun korjuun.

kantomurske

Puun kannoista haketettua haketta. Käytetään pääasiassa suurissa voimalaitoksissa.

karsiminen

Puun oksien poisto, jotta puu on helpompi jatkokäsitellä ja kuljettaa.

klapi

Katso kohdasta "polttopuu".

kokopuuhake

Kokopuun biomassasta tehtyä haketta, joka sisältää runkopuuta sekä oksia. Biolämpölaitosten polttoaine.

kolapurkain

Kiinteiden polttoaineiden polttolaite, joka purkaa polttoaineen ruuville ja ehkäisee samalla polttoaineen holvaantumisen varastoon. Ruuvi kuljettaa polttoaineen polttimelle. Suurissa polttoainevarastoissa voi olla useampi purkain.

korjuri

Korjuria kutsutaan yhdistelmä- tai kombikoneeksi. Se on metsäkonetyyppi, jolla voidaan tehdä puunkorjuun molempia päävaiheita sekä hakkuuta että lähikuljetusta.

kourakasa

Pienehkö puukasa, jota metsäkoneen koura voi kätevästi käsitellä.

kuitupuu

Pienikokoinen puu, jota käytetään sellun ja paperin valmistukseen. Puun läpimitta on vähintään 6-8 cm ja pituus vähintään kolme metriä.

kuutiometri (m³)

Metsätaloudessa käytetty mittayksikkö, joka voi olla tarkennettuna kiintokuutiometri (m³), pinokuutiometri (p-m³) tai irto- eli heittokuutiometri (i-m³).

L

laavaantuminen

Palopäässä tapahtuvaa tuhkan sulamista, mikä tukkii polttolaitteen palopään.

laikkahakkuri

Yleisin pienhakkurityyppi, joka soveltuu parhaiten koko- ja rankapuulle. Hakkurin terärakenne on melko herkkä kiville ja maa-aineksille.

latvusmassa

Puun latvoista saatavaa puuainesta.

leimikko

Hakattavaksi suunniteltu ja merkitty metsäalue.

logistiikka

Tavaroiden kuljetusta ja varastointia yleisesti tarkoittava termi.

luonnonkaasu

Erilaisia luonnosta tai maaperästä pumpattavia tai talteenotettavia kaasuja.

liikkuva arina

Polttimessa oleva arina, joka jakaa polttoaineen tasaisesti polttimelle ja joka poistaa tehokkaasti tuhkan polttimesta liikkuvuutensa ansiosta.

lähilämpö

lämminvesivaraaja

Tuotetun energian varasto. Yleensä joistain kymmenistä litroista tuhansiin litroihin oleva vesisäiliö. Käytetään usein puulämmityksen kanssa. Varaaja antaa mahdollisuuden käyttää kattilaa täydellä teholla, vaikkei verkosto vaatisi vastaavaa energiamäärää.

lämpöhäviö

Lämpöenergiaa, jota ei saada taltioitua tai jota haaskataan energiaa käytettäessä ja valmistettaessa. Esimerkiksi huonosti eristetyissä taloissa, varaajissa ja putkistoissa on suuri lämpöhäviö.

M

metsäkeskus

Alueellinen organisaatio, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa ja joka edistää metsätaloutta sekä valvoo metsälain noudattamista.

metsänhoitoyhdistys

Metsänomistajien alueellinen, lakisääteinen yhteenliittymä, johon kuuluminen on vapaaehtoista.

motti

Motti on kansanomainen nimitys kuutiometrille (m³), joka lasketaan kertomalla keskenään pituus, leveys ja korkeus (1 metri x 1 metri x 1 metri = 1 m³).

N

nila-aika

Puun vaurioitumisen kannalta herkin ajankohta, niin kutsuttu nila-aika, sattuu roudan sulamisen jälkeen touko-kesäkuulle, jolloin puun kuori rikkoutuu ja irtoaa helposti.

O

oksiminen

Puun oksien poisto, jotta puu on helpompi jatkokäsitellä ja kuljettaa. Synonyymi sanalle karsiminen.

orgaaninen materiaali

Elollista, eloperäistä tai luonnosta peräisin olevaa materiaalia.

P

palaturve

Turpeen korjausmenetelmän lopputuote, jossa turpeesta tehdään "paloja". Voidaan polttaa hyvin pienissä stokereissa sekä muissa polttolaitoksissa.

palokatko

Palokatkoilla tarkoitetaan kaikkia osastoitavien rakenteiden läpi kulkevia läpivientejä, mahdollisia aukkoja ja saumojen tiivistyksiä. Palokatkon tehtävänä on estää tulen, kuumuuden, savun ja myrkyllisten kaasujen leviämistä palo-osastolta toiseen.

pelletti

Erilaisia materiaaleja tiivistämällä aikaansaatu pieni, energiaa sisältävä yksikkö. Raaka-aineena voi olla esimerkiksi sahajauho, hevosenlanta ja niin edelleen.

peltobiomassat

Pelloilla tai suoalueilla energiakäyttöön kasvatettavia kasveja kuten ruokohelpi, olki ja rypsi.

pilke

Katso kohta "polttopuu".

pinomittaus

Mittausmenetelmä, jota käytetään yleisesti ainespuun kuten kuitupuun ja tukkipuun määrän mittaamiseen. Puu mitataan yleensä pinossa tien varressa.

polttopuu

Helposti poltettavaan muotoon jalostettua puuta, jota kutsutaan myös termeillä halko, pilke, klapi.

primääri- eli ensiöilma

Ilmaa, joka syötetään palotapahtumaan alapuolelta.

R

raivaus

Yleensä raivaussahalla tai vesurilla tapahtuvaa metsän alikasvoksen poistamista.

ranka

Karsittu energiapuurunko.

rasiinkaato

Puunkaatomenetelmä, jossa puu kaadetaan silloin, kun lehdet ovat lakanneet kasvamasta, mutta ovat vielä puussa jäljellä; vesi pääsee haihtumaan ja puu kuivamaan nopeasti lehtiensä välityksellä.

relaskooppi

Yksinkertainen metsän mittaamisessa käytettävä apuväline, jota käytetään puuston pohjapinta-alan arvioimisessa. Kun lisäksi määritetään puuston korkeus ja pääpuulaji, saadaan puuston runkotilavuus (m³/ha) arvioitua relaskooppitaulukoista.

rinnankorkeusläpimitta

Puun läpimitta, joka mitataan 1,3 metrin korkeudelta.

rumpuhakkuri

Käytetyin hakkurityyppi suurikokoisen puuaineksen sekä hakkuutähteen haketuksessa. Rumpuhakkuri ei ole tarkka puun koon tai muodon suhteen.

ruokohelpi

Suomessa luonnonvaraisena tai viljeltynä kasvava heinäkasvi. Poltetaan yleensä tavanomaisiin polttoaineisiin sekoitettuna kuten turpeen ja hakkeen seassa.

ruuvihakkuri

Pienikokoisia sekä edullisempia koneita kuin rumpuhakkurit. Ruuvihakkurin teränä toimiva ruuvi on kiinnitetty pyörivään akseliin vaaka-asentoon. Ruuvihakkurin käyttö vaatii traktorilta suurta vääntömomenttia terärakenteen takia, ja terän vaihtaminen paljon työtä. Ruuvihakkuri on herkkä kiville sekä maa-ainekselle.

S

siilo

Polttoainesäiliötyyppi, jossa on kalteva pohja. Siilossa voi säilöä muun muassa pellettiä tai viljaa.

stokeri

Keskuslämmityskattilassa käytettävä automaattinen biopolttoaineen syöttölaite/poltin, jolla voi polttaa lähes kaikkia biopolttoaineita kuten haketta, turvetta, pellettiä ja brikettiä.

sekundääri-ilma

Sekundääri-ilma eli toisioilma. Toisioilmaa johdetaan tulipesän yläosaan ja sen avulla poltetaan valtaosa muo-
dostuneista savukaasuista.

Suomen Biokaasuyhdistys ry

Yhdistys, joka edistää biokaasuteknologian käyttöönottoa ja tutkimusta sekä lisää biokaasuun liittyvän tiedon tasoa yhteiskunnassamme.

Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Yhdistys, jonka päätavoitteena on tuulivoimatietoisuuden lisääminen riippumattomaan tieteelliseen tietoon perustuen sekä tuulivoiman käytön lisääminen Suomessa sen kaikissa muodoissa.

T

taimikko

Samalla alueella kasvavat, istutetut tai luonnonvaraiset, taimet.

takapalo

Biolämpölaitoksessa oleva palon alku. Palaminen lähtee siirtymään syöttölaitteistoa pitkin kohti polttoainesäiliötä.

Tapio

Kestävän metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio.

toisio- eli sekundääri-ilma

Ilmaa, joka syötetään palotapahtumaan yläpuolelta.

turve

Bioraaka-ainetta, jota muodostuu kuolleista kasvin osista maatumalla hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen puutteen ja runsaan veden vuoksi kasvit eivät hajoa kunnolla ja näin syntyy hyvin hitaasti kasvava turvekerros. Turvetta käytetään laajamittaisesti lämmön- ja sähköntuotantoon Suomessa.

tuuliturbiini

Kone, jolla tuulenvirtausenergia muutetaan turbiinin avulla sähköenergiaksi.

tuulivoima

Tuulen liike-energiaa sähköksi muunnettuna tuuliturbiineita apuna käyttäen.