Stokeripolttimen säätö

Kuvassa vasemmalla uuden lämmityslaitteiston "sydän", josta säätäminen suoritetaan. Kuvassa oikealla vanhemman mallinen ohjauskeskus.

Stokerin säätämiseen on varattava reilusti aikaa, koska vaikutukset eivät näy hetkessä. Säätöjen välissä kannattaa odottaa muutama tunti palotapahtuman tasaantumista ennen uutta säätöä. Huolellinen säätäminen ja sen eteen tehty työ palkitsevat.

Poltin on mahdollista säätää kotioloissa kohtuullisen hyvin. Huomattavasti tarkempiin tuloksiin päästään, kun käytetään säätämistä varten suunniteltuja ja valmistettuja analysaattoreita sekä mittareita, jotka ilmaisevat hiilidioksidin (CO²)-, hapen (O)- sekä hiilimonoksidin (CO) määrää.

Liekin ja savun väri

Stokerin pystyy säätämään niin, että se palaa mahdollisimman puhtaasti seuraamalla liekin väriä sekä piipusta tulevan savun väriä. Liekin väri riippuu polttoaineesta, sen kosteudesta sekä tulipesän lämpötilasta. Hyvin ja puhtaasti palaessaan on liekki valkoisen keltainen ja savupiipusta tulee vaalean harmaata savua. Kesällä vastaavan polttotapahtuman kaasut ovat lähes näkymättömiä tai hieman harmaita.

Kun poltetaan kosteaa biopolttoainetta, voi savu olla hyvin paksua ja väriltään keltaista. Poltto on tällöin epätäydellistä ja savukaasut karkaavat palamattomina piippuun. Huonosti säädettyä laitteistoa joutuu nuohoamaan jatkuvasti, mutta oikein säädettyä vain muutaman kerran kuukaudessa.

Käytännön vinkkejä

Alla muutamia kokemusperäiseen tietoon pohjautuvia ohjeita ja havaintoja stokeripolttimen säätöä varten. Ohjeistus on sovellettavissa myös suoraan kuivan polttopuun polttamiseen.

Liekkimeri on punainen ja liekkien joukossa on mustia kiehkuroita, kattila nokeentuu ja savupiipusta tulee mustaa tai tummaa savua.

• Poltossa ei ole tarpeeksi sekundääri-ilmaa.
• Lisää sekundääri- eli toisioilmaa. Ilmaa ei saa lisätä niin paljoa, että palamatonta polttoainetta lentää polttimesta ulos. Mikäli näin käy, on polttoaineen syöttöä pienennettävä.

Liekki on valkoinen tai sinertävä, rauhaton tai häikäisevä ja piipusta tuleva savu on valkoista.

• Vähennä sekundääri-ilmaa kunnes piipun savu muuttuu vaaleanharmaaksi.

Savukaasujen lukeman olisi hyvä olla yli 150 astetta. Liian alhaisella savukaasujen lämpötilalla on hyötysuhteen kasvamisesta huolimatta muutamia haittatekijöitä. Palamattomia kaasuja saattaa karata piippuun ja sitä kautta ulkoilmaan. Savukaasuista voi lauhtua vettä kattilan jälkipinnoille sekä piippuun, mikä syövyttää niitä.

Toisaalta savukaasut eivät saa olla yli 250 astetta, koska se kertoo kattilan huonosta hyötysuhteesta. Huomioitavaa on se, että biopolttoaineita poltettaessa on savukaasut yleensä korkeammat kuin öljyä poltettaessa.

Hyvin palanut polttoaine muodostaa tulipinnoille ohuen harmaan tai ruskean tuhkakerroksen polttoaineesta riippuen. Kerrostuma putoilee itsestään alas ja helpottaa huomattavasti nuohousta. Samalla nuohoamiskertojen tarve harvenee. Säädöt ovat kohdallaan.

Nykyaikaisen stokeripolttimen säätö ohjeita noudattaen on yhtä helppoa kuin kuvassa olevan uunin säätö.