Biolämpökontti

Lämpölaitos ja varasto samassa yksikössä

Vaihtoehtona kiinteäksi rakennettavalle biopolttolaitokselle on liikuteltava lämpökonttiratkaisu. Lämpökontissa yhdistyy kätevästi lämmityslaitteet että varastosiilo samassa yksikössä. Se ei tarvitse niin suuria perustustöitä kuin kiinteäksi tiettyyn paikkaan rakennettu biolämpölaitos.

Biolämpökontin sisälle integroidun pienen polttoainevaraston vuoksi on lämmitettävässä kohteessa oltava erillinen lisävarasto käytettävän polttoaineen mukaan. Kiinteä polttoainevarasto on lämpökontissa suuruudeltaan noin 10-30 m3.

Lämpökontin varaston täyttö tapahtuu useimmiten etukuormaajaa käyttämällä. Haketta käytettäessä voi sen myös "puhaltaa" suoraan konttiin hakkurilla. Mikäli lämpökontin voi sijoittaa rinteeseen, on varasto mahdollista täyttää myös peräkärrystä kippaamalla.

Lämpökontti on tarvittaessa siirrettävissä paikasta toiseen kohtuullisen helposti. Esimerkiksi viljan kuivaukseen voi konttia käyttää tehoista riippuen joko osatehonantajana tai päälämmönlähteenä.

Paloturvallisuuden vuoksi kontti on sijoitettava vähintään kahdeksan metrin päähän rakennuksista. Mikäli kyseessä on tuettu maatalousrakentaminen, on kontin sijaittava 15 metrin päässä rakennuksista. Kun lämpökontin käyttöä ollaan suunnittelemassa, on aina otettava yhteys paikalliseen palotarkastajaan sekä rakennusviranomaiseen ennen hankkeeseen ryhtymistä.

Tehdasvalmisteinen tai itsetehty

Tehdasvalmiissa kontissa on yleensä valmiiksi kytkettynä niin sähköt kuin vesijohdotkin, jolloin lämpökeskuksen käyttöönotto on mahdollisimman helppoa. Ostajan osuudeksi jää lämpökontin kytkeminen maan alaisen lämpökanaalin päähän sekä sähköjen liittäminen yhteen. Kaikki muu on valmiina.

Lämpökontin voi rakentaa myös itse sen sijaan, että päädyttäisiin tehdasvalmisteiseen ratkaisuun. Itsetehty lämpökontti on helppo verhoilla tai maalata muuhun rakennuskantaan sopivaksi.

Merikontista lämpökontiksi

Hyvä aihio itserakennettavan lämpökontin rungoksi on esimerkiksi käytöstä poistettu, rahtikuljetukseen käytetty vanha merikontti, joita löytyy helposti ja edullisesti. Tällaiseen konttiin tarvitsee ainoastaan tehdä lisäeristys sekä tarvittavat ovi- ja ikkuna-aukot. Hyvä kontin pituus on kuusi metriä, mikä vastaa kokoluokaltaan 20-jalkaista merikonttia.

Uretaanilevy on hyvä eristevalinta lämpökontin eristämiseen, koska se ei vie kontista paljon tilaa. Toinen vaihtoehto on eristää yksikkö ulkopuolelta verhoilun yhteydessä. Lattian eristämisessä ei sen sijaan ole vaihtoehtoja, vaan eristys on tehtävä alapuolelta, koska kontit ovat suhteellisen matalia. Sisäverhoilun voi tehdä EK-gyproc -levyllä.

Kontti jalaksilla tai vaihtolavan päällä

Toinen hyvä vaihtoehto on rakentaa lämpökontti esimerkiksi vaihtolavan tai jalaksien päälle. Lattian on oltava palamattomasta materiaalista tehty, jolloin hyvä ratkaisu on teräksellä toteutettu lattian runkorakenne. Pintalevynä voidaan käyttää joko maalattua, teräksistä pisaralevyä tai arvokkaampaa alumiinista turkkilevyä.

Seinärungon voi rakentaa joko puusta tai teräksestä. Verhoilun voi suorittaa esimerkiksi hallirakentamisessa käytetyillä valmiilla eristelevyillä, joissa molemmat pinnat on valmiiksi pinnoitettu pellillä. Runkojen jänneväli voi olla kohtuullisen pitkä.